Kalenteri
Uutiskirje

Tästä voit tilata sähköpostiisi Kalevan Rastin uutiskirjeen.




kuntabanneri

EM-kisojen hengähdystauon jälkeen on aika käydä läpi Tiomilan osuudet 4-10. Tiomilan yössä viestin kuljettamista jatkavat Tommi Tölkkö ja Hannu Airila. Osuudet olivat hajontaparit kahden ensimmäisen osuuden kanssa, ja viidennen osuuden jälkeen ensimmäistä kertaa vuoden 2010 Tiomilassa kaikki joukkueet olivat juosseet samat rastivälit.

4th leg - 01.50.46 - 02.43.31

On the starting point I saw some lights ahead and took the path up because they also did it. Anyway I could not catch that gap of 15 sec. Running on the path I had to make secure plan for 1st control. During the three trainings in Finspang I always had problems after crossing a marshland because it is not very easy to relocate coming to detailed area after compass bearing. I saw all the lights running more on the track but I had to jump to the forest. I went on the edge of the marshland until it was time to cross it. After crossing the marshland I knew my only chance to get on the map was the hill on the right just before the control. The forest also got thicker so I had to run uphill until I saw the highest point.

Map (The blue drawing is Halden)

1-2. On the road I cought some teams. Maybe Hällen and Baggelaget , but my shoe was lighter than theirs so I didn´t care about them. Then I missed the junction of the paths and when I noticed it I didn´t want to turn back anymore, I just decided to go from the right then. Maybe I was running a little bit too fast on the path.
After jumping to the forest from the track I couldn´t understand anything and I just used compass. I couldn´t even see the ditch because it was full of water. Then I saw one knoll that I knew I had to read from the map.
I had two options:
1. The knoll on the left just before the control, which I first thought (hoped) it was.
2. The knoll on the right which has one stone connected.

I had to check if there was a stone on the side  of the knoll and then I knew where I was.

When I went to the control Halden was just punching there.

On a early night leg there wasn´t any sense to try to escape by fast running from Halden so I run 25 meters behind him just to see if he makes some mistake and I can escape by that way. To the 92 Halden went too much to the right and I was before him on the control. He saw me punching anyway.

104-110 lots of stops because it was very difficult and I couldn´t see far.
The path all the way from left would have been a good solution.

110-106 The running track from the left again would have saved 40 sec. The control was on the knoll.

- Tommi

5. osuus - 02.43.31 - 03.57.45

En saanut nukuttua ennen omaa osuuttani kuin vartin verran, sillä kisatunnelma ja -lähetys pitivät minua hereillä. Haaskan venyminen pitkällä yöllä herätti miehen lisäksi myös taistelutahdon, ja olin varma että kärkiporukasta emme enää tämän viestin aikana kauas putoa.

Lähdin puolisen minuuttia Haldenin perään. Fiilis oli hyvä kun sain kartan käteen: rastipiste oli yksi niistä, jolle jo talven aikana tuli tehtyä suunnitelma. Sain hyvän moodin päälle rastia lähestyttäessä, ja rastille tipahti samaan aikaan myös kotikulmiensa mies Haldenista, Erik Axelsson. Neljän osuuden hajonnan takia arvasin, että meillä olisi sama hajonta ainakin kolmannelle rastille saakka. Välillä 2-3 valitsin vasemman kierron, ja Axelsson lähti oikealle. Pidin polulla hyvää vauhtia päällä, mutta juoksin polun mutkasta vahingossa ulos pienempää uraa pitkin. Keräilin itseni epävarmasti rastille ja tiesin että Halden pääsi jonkun verran karkumatkalle.

Seuraavien kilometrien aikana keskityin suunnistukseen, ja rastit löytyivät hyvin pieniä sivuunajoja lukuunottamatta. Juomapaikan mies kertoi Haldenin kulkevan minuutin edellä. Pitkälle välille otin kierron oikealta, ja ehdin tiellä katsoa loppuradan valmiiksi. Loppulenkin profiili oli kutakuinkin sellainen kuin oli vanhalle kartalle suunnitellutkin. Varvausta lähestyttäessä kadotin karttakontaktin, ja losotin kompassin avulla poikittaista polkua kohti. Kun vihdoin saavuin polulle, samaistin itseni 100 metriä sivuun ja tein sitä myötä 40 sekunnin koukun. Yleisörastia ennen näin mäessä yksinäisen valon ja tiesin että kärki kulkee siellä. Varvauksessa ero oli edelleen minuutin luokkaa.

Loppulenkin kolmannella rastilla juoksin rastikumpareesta hieman vasemmalta ohi, ja kun pääsin leimaamaan, niin Axelsson tuli rastin takana olevasta mäestä samalle lipulle. Jos olisin tullut katsoneeksi taakseni, jolloin olisin huomannut Kristiansandin Rollierin noin 20-30 sekunnin päässä perässä. Vedin seuraavat välit melko sujuvasti, ja nautin tunteesta kun koko kilpailu oli meidän kannalta toivotulla mallilla. Neljänneksi viimeiselle mennessä metsä vaihtui huomattavasti tiheämmäksi melko yllättäen, mutta muistin samalla Heinosen antamat ajo-ohjeet että näin tällä välillä tuleekin käymään. Sain poimittua rastin melko hyvin vaikka näkyvyys toi hieman epävarmuutta. Kolmanneksi viimeiselle mennessä lähdin polulta hieman hätäisesti, enkä ollut tehnyt selkeää suunnitelmaa rastinottoa varten. Noin 80 metrin päässä rastista lähdin kaartamaan oikealle enkä ollut varma sijainnistani. Pyörin hetken vihreässä notkossa ja palasin ottamaan uutta lähestymistä. Onneksi toisella yrityksellä osuin rastille. Jälkikäteen näin että juoksin pummatessani niin läheltä rastia, että Emitillä olisi jo varmaan leimakin tarttunut korttiin.

Loppumatkasta juoksin kiinni Rollieria, ja maalisuoralla pääsin hänestä ohi. Vaihdoimme sijoilla 2. ja 3. noin 45 sekuntia Haldenin perästä. Tontti tuli hoidettua kohtalaisesti, mutta paljon parempaan suoritukseen olisi pitänyt pystyä. Ehkä sitten Jukolassa.

- Hannu